Alma siis innostui lääkärissä ravaamisesta oikein tosissaan ja tänään sitä käytiin virallisessa silmäpeilauksessa. Muuten silmät ovat täysin terveet paitsi kuivasilmäisyys, näin ollen saadaan ihan koiranettiin Almalle tuo KCS.
Paniikkikohtauksia on aina silloin tällöin. Alma ei kuitenkaan ole viime aikoina panikoinut niin voimakkaasti kuin pari viikkoa sitten. Ainoa mitä arpoo, on se ettei halua mennä pihaan, jos on suojasää. Yleensä se on Leevi, joka saa päähänsä olla menemättä pihaan.

Ilolla ilmoitan, että Oili "blondius idioticus" on oppinut noutamaan pehmoleluja ja vielä luovuttamaan ne minulle käteen asti. Ehkäpä vuoden kuluttua saan sen kapulan noutamisen kuntoon. Vielä ei kuitenkaan kestä sitä, että olen seisomassa vaan minun tulee olla kyykyssä vastaanottamassa lelua.

Lassi on tuonut viime päivinä minulle innolla siipidamia. Löysi piilosta sen ja on niin ylpeä aarteesta. Ehkäpä siipidami muovipussissa pyykkikorissa ei ole kovin hyvä piilopaikka nuorelle innokkaalle noutajapojalle. Mutta aina oppii jotain uutta, siis omistaja. Kerta tällä hetkellä on pientä  innottomuutta tokoa kohtaan, niin pitäisiköhän ajatella tosissaan noita noutajien juttuja, kerta Lassi niin kovasti siitä pitää. Ne ihanat korvat nurinpäin, kun on onnellinen, mikä on mieltä lämmittävämpi näky?