Tänään lähdin Alman ja Leevin kanssa lenkille iltapäivällä. Oikeastaan Alman leikkauksesta lähtien on tämä iltapäivän lenkki jäänyt tekemättä ja lenkit tehty toiseen aikaan. Mutta tänään siis iltapäivällä oli ohjelmassa kävelytietä ja metsää kera mamman siis minun, ilman riekkuvia kakaroita siis Oilia ja Lassia. Kun Alma tajusi minun laittavan päälleni fleecepaitaa, alkoi mahdoton vikinä ja minun ympäri kiertäminen. Jee se vie meidät jonnekin kivaan paikkaan. Alma oli niin tohkeissaan ja iloissaan. Auttoi jopa solmimaan kengän nauhat, kuono vain nauhojen väliin, eihän se mamma niitä solmia osaa jollei auta. Vikinä vain koveni kun laitoin takin päälleni. Leeviä alkoi hieman jännittämään Alman mahdoton meno, joten tyytyi odottamaan ulko-oven edessä patsaan, josko jo mentäisiin.
Ovesta ulos päästessä Alma tarttui hihnaan ja riekkui siinä kuin vallaton pentu. Välistä hieman komensi Leeviä, että liikupa vanhus. Sanotaanko, että matka kävelytietä metsään asti, tuntui kestävän ikuisuuden. Alma riekkuu hihnassa, merkkailee joka ikisen lumipaakun ja pensaan (Alma siis nostaa jalkaa jopa paremmin kuin Leevi), kyttäili joka ikistä pyöräilijää aivan kuin pentuna. Eli rouva oli aivan mahdottoman vallattomalla tuulella. Leevin mielestä Alma olisi varmaan saanut jäädä kotia, niin olisi voinut vain nauttia maisemista. Metsässä sitten Alma menikin tukka hulmuten. Kaikkea piti tutkia ja kaikki piti merkata ja juosta täytyi kuin ei olisi ikinä lenkillä käynytkään.
Tänään siis on ollut oikein hyvä päivä Almalla. Ei ole panikoinut, on ollut todella virkeänä ja jaksanut kerjätä makupaloja oikein kunnolla. Yrittää kovasti väittää vastaan, ettei ole saanut palkkaa, kun on silmiä tarkisteltu ja toiseen laitettu kostuketta.
Alman leikattu silmä 3.3.2008
Koska tämä blogi nyt näyttää menneen vain Alman kuulumisien kertomiseen, niin tässä tällä kertaa myös tuoreita kuvia loppu laumasta. Valitettavasti Lassi ja Leevi olivat sitten ihan omaa mieltä valokuvaamisesta, joten pahoittelut kuvien laadusta. Oili sentään jaksoi keskittyä sekunnin ajan kuvaamiseen.
Oili 3.3.2008
Leevi 3.3.2008 Lassi 3.3.2008
Kuten kuvista näkyy Leeviä häirittiin kesken kauneusunien, jotka nykyään tosin kestävät ympäri vuorokauden, ja Lassi ei jaksa poseerata kameralle laisinkaan. Näin yhteistyökykyisiä koiria minulla on ilo omistaa.
Kommentit