Edellisen kerran olen Lassin terveydentilasta kirjoitellut kesäkuun loppupuolella. Kortisoni saatiin pois heinäkuun loppuun mennessä, mutta Imurel jatkuu annostuksella 50mg/päivässä. Kaiken lisäksi Lassin iho tulehtui pahasti elokuun aikana, johon poika joutui syömään kuuden viikon Rilexine-antibiootti kuurin. Iktyoosi on pahentunut syödyn kortisonikuurin ja uimisen vuoksi. Iktyoosi altistaa ihotulehduksille, kuten tekee myös immunospressiivinen lääkitys. Tämän kaiken lisäksi Lassi on alkanut ontumaan etujalkojaan rasituksen jälkeen. Alkuun epäiltiin immuunireaktiota nivelissä. Otettiin myös borrelia-vasta-aineet verinäytteestä, tulokset negatiiviset. Todennäköisempää on, että syy on viallisissa kyynärissä. Jalat naksuvat ja Lassi pureskelee oikeaa etujalkaansa melko usein. Särkylääke auttaa ja silloin pureskelu jää pois.

Elokuun lopussa eläinlääkäri totesi myös Lassin kivesten surkastuneen, johtuen autoimmuunisairauksista. Myös iktyoosilla tiedetään olevan vaikutusta sukupuolihormonien tuotantoon. Lassi pääsee tulevaisuudessa pieneen niks-naks-operaatioon, mutta ei kerrota siitä pojalle vielä. Samaisella käynnillä todettiin myös se, että Lassi tulee syömään lopun ikää lääkkeitä ja on ihan turhaa haaveilla lääkkeettömistä ajanjaksoista.

Jälleen on iho huonontunut ja iktyoosi alueet ovat levinneet koko kehoon. Tähän mennessä puolivälistä kylkiä ylöspäin ja naama sekä korvat ovat välttyneet hilseilevältä iholta, mutta nyt tauti jyllää koko kehossa. Vaikka Lassia on estetty menemästä uimaan, ei syksyn sateet ole säälineet ihoa. Tulehduksen alkua on jälleen näkyvissä ja noutajapoika taitaa saada sadepuvun piakkoin. Sateelta kun ei voi mitenkään välttyä tähän vuodenaikaan.

Sitten Oiliin, pannus on levinnyt ja ärhäköitynyt kuluneen kesän aikana. Kesäkuun lopusta heinäkuun loppuun, jouduimme taistelemaan kortisonitippojen kanssa. Oili kun ei ole mikään maailman helpoin koira, joka antaisi laittaa tippoja. Taitava kylläkin on pitämään silmiään kiinni ja vielä tosi tiukasti. Heinäkuun lopulla eläinlääkäri ehdotti siklosporiinia ja kortisonia yhdessä. Pannus oli aktiivisena molemmissa silmissä ja oikean silmän reunassa on vyöhyke joka on jo pigmentoitunut, eli harmaaksi muuttunut. Joten hoitona oli seuraavan kuukauden ajan Optimmune ja Oftan Dexa salvat. Optimmune aiheutti kuitenkin silmien verisuonittumista.

Elokuun lopussa silmät olivat hieman rauhallisemmat, mutta eläinlääkäri totesi, että Optimmune hoitoa pitäisi jatkaa, eikä sitä kannattaisi lopettaa. Mainitsimme, että Oilin silmät ärtyvät salvasta, mikä on erikoista. Oilin kisat olisivat siis kisattu doping-sääntöjen takia. Pannus on pahentunut pikkuhiljaa lääkitystaukojen aikana ja aurinko on ollut pahasta. Pari viikkoa mentiin jälleen Optimmunen voimin, mutta sitten alkoivat silmät olla niin verisuonittuneet ja kuivat, että oli jälleen aika pohtia asiaa. Eläinlääkärin mielestä Optimmune täytyy korjata jatkuvilla kortisoni-injektioilla tai esim. Protopicilla tai Sandimmunella (nämä tuttuja Alman hoitoajoilta kuivasilmäisyyteen). Sillä kertaa päädyttiin kokeilemaan kortisoni-injektiota, koska silloin ei Oilille tarvitse väkisin laittaa tippoja. Injektio myös mahdollistaa kisaamisen, mutta katsotaan sitä sitten jossain vaiheessa. Silmiä tulee nyt seurata, jos harmaata aktiivista tulehduskudosta ilmenee on injektio uusittava tai siirryttävä mainittuja lääkkeitä.