Tämä Lassin koepalojen odotus tuntuu hajottavan jok'ikisen palan mielestäni. Samalla kun joudutaan odottamaan tuloksia, on Lassi ilman minkäänlaista lääkinnällistä hoitoa. Koepalojen oton jälkeen on silmissä tapahtunut paljon lisää, ja imusolmukkeet tuntuvat jo itse tunnustellessa. Vasemmassa silmässä oleva nodula on kasvanut ja viereen on tullut toinen samanlainen. Alaluomet roikkuvat ilkeästi, kun vilkkuluomet vain turpoavat. Alaluomiin ja niiden alle on kerääntynyt nestettä. Aivan kuin Lassilla olisi valtavat silmäpussit puoleen väliin poskia. Silmien välissä oleva patti on levähtänyt ja sen yläpuolelle on ilmestynyt toinen pieni patti. Kaulan/rintakehän alueella on kanssa ollut pieni patti, se on kasvanut ja on kiinni ihossa. Reidessä olevaa pattia en ole edes kokeillut, kun pelottaa niin kamalasti mitä sille on tapahtunut. Oma olo on todella ahdistunut, tuntuu kuin ei saisi henkeä. Pinna on todella kireänä, vatsaa polttaa ja koko ajan saa väkisin pitää hermonsa kurissa, jottei vaan kyyneleet valtaa silmiä. Epätoivo on ottanut vallan. Ensi viikko olisi koulua, mutta mitähän siitäkin tulee, kun on kova huoli pienestä kultaisesta. Kuinka voi olla mahdollista, että alkuun mentiin lääkäriin vain silmätulehduksen takia, ja nyt tilanne on jo muuttunut näin paljon pahempaan suuntaan.
 
Olen koko viime viikon leikkinyt, paijannut ja yrittänyt kuluttaa mahdollisimman paljon aikaa vain Lassin kanssa. Lassi on pitänyt siitä niin kovasti, että pieni poika on alkanut tuoksumaan kukkasille. Näin on siis Lassista ilmennyt sellainen ihana piirre kuin tuoksuisuus. Lassi on tuoksukoira, joka tuoksuu orvokeille. Tuoksu on tosi voimakas, tuoksu piste on silmien välissä. Lassi ei ole ainoa tämän lauman koirista, joka tuoksuu. Leevihän tuoksuu tosi voimakkaasti hyasintille ja pesupulverille. Aivan kuin olisi ollut pesussa joka päivä. Almakin tuoksahtelee aina välillä, ihana vaniljan tuoksu, mutta harmittavasti niin harvoin.