Fiiliksen maailman valloitus on jatkunut varsin vauhdikkaissa merkeissä. Aika kuluu kuin siivillä, kun seuraa vilkkaan tollerineidin päähänpistoja. Pari päivää sujui rauhallisissa merkeissä, mutta eilen jo viipotettiin pitkin luokkaa ja maisteltiin muiden kenkiä ja kasseja. Fiilis suosittelee kaikille pennuille nahkakenkiä! Makealta taitaa maistua, kun sellaisia aina pongataan.

Tänään Fiilis karkasi luokasta ja aiheutti mammalle "hieman" sydämentykytystä. Lopulta rohkea tutkimusmatkailija löytyi käytävältä, jonkun tuntemattoman tytön sylistä. Ja tämä luokasta karkaaminen tapahtui sitten päärakennuksessa, ihan vain Annalle tiedoksi! Vellikellon luokasta on neiti myös karkaillut, mutta on helpommin löydettävissä. Lisäksi Fiiliksen suuhun löytyi erään opettajan tilastotieteen kirjat. Neiti myös vietti aikaa opetuksen aikana opettajan jalkojen juuressa nukkuen. Tämä pieni neiti on varsin itsenäinen. Tänään on myös tervehditty kaikkia ihmisiä korvat niskalimassa,  ja kaikki on ollut Fiiliksen mielestä niin ihanaa.

Hieman tässä pohdituttaa, että ollaanko me kovasti jäljessä sisaruksia, kun ei me olla opeteltu istumista, seuraamista tahi maahan menoa. Me vaan ollaan pohdittu syntyjä syviä puusepänteollisuuden, sahatavaran valmistuksen, markkinoinnin ja työlainsäädännön tunneilla.

Vihdoinkin on ollut myös pentuystävällisiä kelejä, ja tänään käveltiin rantasaunalle. Fiilis jaksoi hyvin, vaikka itse vähän epäilinkin. Mutta heti kun yritin, että kannan pientä, karkasi tolleri neiti hankien päälle. Taitaa tietää, että en minä sinne tule, kun uppoaisin vyötäröä myöten. Lenkin päätteeksi oli naurava omistaja ja kurainen tolleri.

Lisäksi Fiilis on alkanut saamaan pieniä lemmenpuuskia. Pikkuinen pyytää syliin ja sitten nukahtaa pää kaulaani vasten. Viime yönä nukkui taas sängyssä ja jossain vaiheessa yötä kömpi kaulalle nukkumaan. Aivan kuten Almalla oli tapana. Tunne vain vahvistuu siitä, että Alma on lähettänyt tämän pienen Tiitiäisen minusta huolehtimaan.

Saa nähdä mitä tästä neidistä tulee. Hallitsee ihailtavan hyvin koko kroppansa ja hypyt, voi ne hypyt ovat ihan omaa luokkaansa. Ja se sinnikkyys, rohkeus ja itsenäisyys. Taitaa olla tulevaisuudessa meillä piukat paikat ja jotain muuta. Fiilis lähettää terveisensä Oulun suunnalle: täällä voidaan oikein mainiosti ja mamma vaikuttaa tosi tyytyväiseltä!

Fiilis on saanut lempinimekseen Tiitiäinen. Ei minun keksimäni, vaan erään opettajan antama nimi. Tämä sopii Fiilikselle, sillä täältähän löytyy kaikkia aineksia, mistä pieni Tiitiäinen on tehty. Lopuksi Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen tuutulaulu: