Lassi nautiskeli viikonloppuna helteisestä kesäkelistä mökillä saaden uuden nimen Tanssii paarmojen kanssa.

näen sen

tuossa noin, juuri pääni yläpuolella

hyppään kohta perään

mihin se meni?

Näen jotain tosi kivaa ja aion yllättää mamman....

kömmin vain varovasti veteen

mamma mä haen sulle ulpukan, (lopulta tuli vain lehti perille)

hetki lepoa ja auringossa kuivattelua

ota musta kuva kun mä juoksen sua kohti

Lassille kokeillaan kuitenkin kortisonia. Annostuksena on kuukauden ajan Prednisolon 20mg, 1,5tablettia 2kertaa päivässä. Kovasti vaan epäilen tuon kortisonin vaikuttavan pahentavasti iktyoosiin. Suomen kielellähän ei iktyoosista pahemmin tietoa löydy, mutta netti on pullollaan tutkimuksia englanniksi, pääosa on laajoista tutkimuksista juuri kultaisillanoutajilla esiintyvästä iktyoosista. Siellä voi löytää tietoa, kuinka kortisoni vaikuttaa kuivattavasti iktyoosissa ja pahentaa oireita. Mutta kerta nyt sanottiin, että kokeillaan sitä, niin sitten kokeillaan.

Eilen illalla annoin Lassille ensimmäisen kerran Prednisolonia. Viimeksihän se aiheutti älytöntä juomista ja virtsaamista. No viime yönä Lassi kävikin muutaman kerran ulkona, kun hätä yllätti kesken yöunien. Marraskuussahan juoduttiin aika nopeasti muuttamaan annostusta ja lopulta vaihtamaan kortisoni toiseen, koska sivuoireet olivat aikamoiset. Edelliskerralla meillä oli myös soittoajat eläinlääkärille viikonvälein, mutta nyt sitten joudutaan itsekseen murehtimaan kuukauden päivät, kunnes Lassin omalääkäri palaa lomalta. Mutta jos oirehtii pahasti, eikä vastaa kortisoniin, niin sitten taidetaan mennä vierailulle Hakametsän eläinlääkäripalveluun Tampereelle. Tässä voi nyt todeta myös sen, että onneksi on vakuutus!

Tänään Lassilta saadaan ottaa tikit pois, koepalanotto kohdasta. Kiltisti on poika antanut tikkien olla, eikä ole ollut niistä kiinnostunut kuin vain kahtena ekana päivänä. Ensimmäinen koira minulla, joka on saanut viettää kauluritonta elämää tikkien kanssa. Pari yötä pidettiin silloin alussa kauluria, mutta kun ei poikaa tikit kiinnosta, niin miksi turhaan kiusata.

Luojalle suuri kiitos siitä, että ei ollut syöpään viittaavia tuloksia. Rakas kullanmuru saa jatkossakin ilostuttaa minua. Vierähti suuri kivi sydämeltä, sehän olisi ollut kohtalon ivaa, jos sydämeni eheyttäjä olisikin sen särkenyt.

Tuloksista saatiin selville uusi autoimmuunisairaus. Tässä patologin lausunto: Tutkituissa näytteissä todettiin karvatuppia ja niihin liittyviä rauhasia ympäröivä ja nahanalaiskudokseen ulottuva tulehdusmuutos. Tämän tyyppinen tulehdus on luonteeltaan tavallisesti steriiliä ja kuuluu nk. steriiliin granulooma-pyogranulooma syndroomaan ja sen tarkkaa syytä ei tunneta. Muutoksia esiintyy etenkin pään alueella, mutta myös muualla kehossa. Tulehdus vastaa yleensä hyvin immunosupressiiviseen terapiaan. Tietyillä roduilla tätä tulehdussairautta esiintyy muita rotuja enemmän. Näitä ovat kultainennoutaja, collie, weimarinseisoja, tanskandoggi, bokseri, englanninbulldoggi ja mäyräkoira.

Elin  ja tutkimustulos: Iho ja nahanaluskudos, Periadneksaalinen pyogranulomatoosi ja granulomatoosi dermatiitti

Elin ja tutkimustulos: Iho ja nahanaluskudos, Granulomatoosi pannikuliitti

Tällaista tällä kertaa. Nyt onkin sitten odoteltava, jotta saadaan hoito-ohjeet. Lassin oma eläinlääkäri jäi kesälomalle, joten Lassi näyttää olevan kandin hoteissa. Toisaalta, jos ei ala huomiseen mennessä kuulua hoito-ohjeita on varmaan suunnattava kohti Tamperetta, kuitenkin meidän tuurilla sielläkin on lääkärit lomilla. Ongelmana tuossa hoidossa on se, että siihen pitäisi antaa kortisonia. Lassillehan ei sitä voida antaa iktyoosin takia, joten siinä onkin sitten pohdittavaa millä hoidetaan.

Toisaalta olen niin helpottunut tuloksesta, mutta toisaalta suututtaa. Miksi Lassille juuri pitää tulla useita erikoisia sairauksia ja miksi pitää elää jännitysnäytelmää. No tältä kesältä taitaa olla taas suunnitelmat menneet. Nyt vain rauhassa parannellaan ja uskotaan sitä faktaa, että noutaja on elossa ja edelleen paijattavana.

No niin, nyt on hieman mietitty eilistä eläinlääkärireissua. Nuo Lassin patit ovat yhteydessä viime syksyiseen imukudoksen liikakasvuun, koska silmien väliin on samaan kohtaan uusinut patti.  Kaiken aikaa on Lassia tutkineet eläinlääkärit muistuttaneet siitä ikävästä asiasta, että mahdollisuus lymfoomalle on suuri. Sitä milloin sitten niin käy, ei voi sanoa, mutta nyt näyttää aika pahalta. Toivottavasti tämä on vain pahaa unta ja ensi viikolla herään siitä.

Viime yö meni Lassilla vinkuessa. Oli pakko laittaa kauluri pojalle yöksi, ettei vaan revi tikkejä auki. Koska Lassi onkin aika herkkis, ei poika oikein uskonut itseensä kauluri kaulassa. Itsellä meni sitten yli puolet yöstä valvoessa pojan vieressä. Aina kun nukahti, yritin itse hiipiä sänkyyn, mutta eipäs sitä noin vain noutajaa huiputeta. Saman tien alkoi itku, kun peiton vedin korville, joten ei muuta kuin uudestaan kultsun viereen ja sitten kuuluikin sellainen ihana huokaus, että kyllä se mamma mua rakastaa.

Tänään onkin sitten meillä ollut Lassin kanssa erimielisyyksiä siitä, että kuinka paljon saa riekkua, kun takajalan taipeessa on useampi tikki. Eipä poika minua kuuntele vaan menee menojaan. Olinpa tyhmä kun ajattelin noutajan olevan helpompi pitää aisoissa kuin belgin. No oppia ikä kaikki!

Almalla oli tänään maksa-arvojen tarkistus ja samalla reissulla sitten saatiin myös Lassi tutkittavaksi pattien vuoksi. Lyhyt aika muuttui pitkäksi.

Alman maksa-arvot ovat koholla, mutta samoissa luokissa kuin joulukuussa. Muutoin kaikki veriarvot hyvät. Mahdollisuutena on, että otettaisiin koepala maksasta, mutta siihen en halua ryhtyä. Alman tilassa ei ole tapahtunut muutoksia ja porskuttaa omalla tyylillään eteenpäin, joten miksi kiusata. Saatiin kokeeksi Zentonilia 400mg parantamaan maksan aineenvaihduntaa. Maksa-arvoja tarkistellaan uudestaan puolen vuoden päästä. Silmät ovat kunnossa, ja vasemman silmän kuivuminen johtuu todennäköisesti ahtaasta tiehyestä. Mutta syljen eritystä voidaan itse lisätä hieromalla rauhasta.

Sitten minun pieneen noutajaan. Lassille on tullut kuukauden aikana patteja ympäri kehoa ja varsinkin viikon sisällä on joka päivä löytynyt uusia. Koska olin kovin huolissani tilanteesta, otettiin Lassi ylimääräisenä potilaana tutkittavaksi. Ensin otettiin muutama ohutneulanäyte ja sieltä löytyi lymfosyyttejä huomattavasti. Joten rauhotetta kehiin ja leikattiin yksi isoimmista pateista ja lähetettiin patologille. Ensi viikon puolenvälin jälkeen pitäisi saada tulokset. Nyt vain toivotaan ettei ole pahalaatuista. Tällä hetkellä siis ei paista aurinko meidän risukasaan.

Nyt on sitten kesä, tai siis toivon mukaan sen pitäisi olla ihan nurkan takana. Menikin pitempi tovi taas tässä kirjoittelematta, mutta kun kiirettä pitää niin sitä silloin pitää. Almalle on keskiviikolle varattu eläinlääkäriaika maksa-arvojen tarkastusta varten. Lassillekin varmaan pitäisi varata aika, kun on alkanut nousta patteja ympäri kehoa. Tällä hetkellä on 7-10 pattia, samanlaisia kuin viime kesänä oli silmien välissä. Silmät ovat alkaneet rähmiä hieman. Muutoin poika on oikein vilkas ja vauhdikas pakkaus. Oililla on pigmentin katoaminen keskeytynyt ja nyt sitten seuraillaan alkaako sitä missä vaiheessa tulla takaisin, vai tuleeko olleenkaan. Leevi-Lepakko jatkaa vanhan herran unelmaa, nukkuminen ja feng shui- sänkyyn on päivän toimintatapa. Kuka sitä nyt huonossa energiassa nukkuisi levollisesti?

Viikonloppuna pyörähdettiin mökillä ja kuvia tuli napsittu muutama sata. Tässä silmän iloa!

Lassin taidonnäytteitä ravistelusta

Oililla on hauskaa vedessä ja pakollinen Lassin vahtiminen

Alma, silmissä näkyy kun hauskaa on ja pieni loikka lautalta

Leevi rohkaistuu kastelemaan jalkansa

Tänään käytiin sitten antamassa koko jengistä verinäytteet koirien geenitutkimusta varten. Aikaa oli varattu neljälle koiralle reilusti ensimmäisen aika oli 14.40 ja viimeisen aika piti olla 15.20. Kuitenkaan ei turhia vitkasteltu ja aikaa saatiinkin kulumaan alle 20 minuuttia. Oltiin kuulema tosi hyviä pitämään koirista kiinni! No täytyyhän sitä vähän olla syytä noissa nelijalkaisissakin, kun osaavat antaa näytteen nätisti.

Ensin joutui Leevi-Lepakko antamaan vähäisistä verivarastoistaan 5ml. Siinä sai näytteenottaja etsiä suonta ja sitten odotella, että vertakin tulisi. Näin siis vanhan koiran puolesta voi sanoa, että sitä ollaan jo aika kuivia 11-vuotiaana.

Ikäjärjestyksessä kun mentiin niin seuraavana pääsi Alma antamaan näytettä. Tottuneesti ojensi jalkansa näytteenottajalle ja odotteli hetken kun veri oikein soljui näyteputkeen. Näin siis meidän vanha rouva näytti mallia kuinka oikeasti verinäyte annetaan.

Oili veti itsensä lötköksi kun pöydälle piti joutua, mutta antoi hienosti ottaa näytteen. Ihme ja kumma, meidän blondi ei siihen pökrännyt.

Lassi sitten oli hieman rauhattomampi tällä kertaa, vaikka oikeasti onkin aikamoinen konkari myös näissä näytteenotto puuhissa. Ei mennyt noutajalle jakeluun se, että ensinnäkin näytteenoton on tapahduttava koiran paratiisissa eli paikassa, jossa on luita ja muuta kivaa. Toisekseen kuka omanarvon omaava noutaja-poika muka kiipeäisi pikku-fifien näyttely pöydälle? Alkuun Lassia jännitti, kun ei meinannut suonta löytyä, ja piti vielä ottaa molemmista jaloista sitä verta. Onneksi näytteenoton jälkeen sai kourallisen makupaloja näytteenottajilta, jotta ei vain pyörtyisi! Niin ja kaiken lisäksi Lassi oli jengin kingi, kun sillä oli kaksi laastaria, nih!

Tänään Jyväskylässä kirmailivat agiradoilla Alman lapsukaiset Oili ja Yes!. Oili valitsi itselleen mieluisen hylkyrata-tavan suorittaa ja Yes!-poika kiltisti seuraili kartturiaan Heliä, tehden tuplanollat, sijoittuen 1. ja 2. Onnea oikein kovasti hymy-pojalle ja Helille! Tämä oli parin toinen luokkavoitto nolla, joten enään yksi nolla puuttuu ja päästään paistamaan valiokakkua! Ihanaa Yes! & Heli, ihanaa!!!! Alma-mamma on oikein ylpiä pojastaan.

Yes! 4.4.2009

Lassi kävi tänään silmäpeilauksessa. Tuloksena muutoin terveet silmät, paitsi merkintä korneadystrofia (tarkoittaa noita kolesteroli/rasvakiteitä sarveiskalvolla) ja merkintä, että on ollut kortisonikuurilla, josta siis tuo kolesterolikertymä silmän pinnalla johtuu.

Samalla todettiin, että viime syksyisen imukudoksen liikasvua ei ainakaan tällä hetkellä näy millään tavoin silmän sidekalvoilla tai vilkkuluomissa. Lisäksi lääkäri hieman kopeloi Lassia, koska mielestäni sisäelimet ovat tuntuneet aika ilkeästi viikon verran. Mitään poikkeavaa ei tuntunut, joten hyvillä mielin peruin maanantaiksi varatun ajan. Sitä vaan tuntuu nykyään olevan liian herkkä reagoimaan jokaiseen epänormaalilta tuntuvaan tilanteeseen ja tilaan.

Reissu oli ainakin Lassille mielenkiintoinen. Silmäpeilauksen järjestivät Cairnit, ja paikka kuhisi näitä pieniä topakoita terriereitä. Lassilta meni täysin pasmat sekaisin kun astuttiin ovesta sisään vastaanotolle. Heti oli ovella vastassa muutama cairni ja sieltä tuli sitten vastalauseita Lassin sisääntulosta. Noutaja-poika meni ihan lukkoon, kun pienistä tuli niinkin kova meteli. Lassi sitten yritti mennä mahdollisimman matalana toimenpidehuoneeseen ja vapisi kauttaaltaan tutkimuksen ajan. Samaten ulos meno oli hieman jännittävä tilanne, kun ne pikkuiset otukset olivatkin uudelleen siellä odotustilassa odottelemassa.  Sitten vielä minä ilkeä omistaja tahdon noutajan käyvän puntarilla, ja vielä kaikkien cairnien nähden. No hiljeni hetkeksi odotushuone, kun vaaka näytti lukemaa 32,80kg. Sen jälkeen sitten taas mahdollisimman maata viistävin askelin ulos ja vauhdilla autoon turvaan.

Lassi suoritti juuri hyväksytysti Palveluskoirien käyttäytymiskokeen ja saa näin ollen laittaa nimensä eteen koulutustunnuksen BH. Helpotus on suuri kun meni läpi, sillä Lassin kanssa ei olla treenattu sitten viime syksyn, sairastumisen takia. Itkuhan siinä pääsi kun tottelevaisuusosuus meni läpi, tunnekuohu oli suuri. Varmaan paikalla olijat aattelivat hulluksi, mutta jos vaan olisivat tietäneet meidän historian.

Upeeta Lassi ja ehkä vähän myös ohjaaja!

Tässä muutama kuva pojasta. Harmittavasti ei tullut otettua kameraa mukaan, mutta kauniimpihan se on villinä luonnossa!

kuvat on otettu 19.4.2009